>

keskiviikkona

Kiire saa mutkin kylähulluksi




Menoja ja kiireitä pukkaa
kato nyt tätäkin hiestä märkää tukkaa

Aika usein olen umpikujassa sekavana
se iskee liian usein salakavalana

Tosin mietin miltei joka ikinen yö ja päivä
taidan olla lapsi itsekin,
ei muusta oo hereille edes aamupäivästä...
varsinkaan jos olen ollut senkin... 

...matkassa mukana. Kaipaisin lisää aikaa,
tuplaisin tuntejen määrän, se vaatii jo taikaa...

Jossain joku kylähullu nyt vääryyttä raikaa,
sen suusta ja nenästäkin valuu vain räkää...

Sääli sinäänsä, hänelläkin on kurjat oltavat
Silläkin on varsin sekavat ajatusten Tonavat


Vähän niin ko mulla, sulla ja naapurin Sadulla...

tiistaina

Kiertävä vahvasieluinen

Olen vahva ihminen
olen kokenut paljon
kaikesta tästä olen selvinnyt

Monia vastoinkäymisiä
monia kiireitä
voi mennä viikkoja ennen seuraavaa vapaapäivää

Mutta menojalkaani silti aina vipattaa
mutta ulkona sataa
välillä lepopäivä on tarpeen

Eilen aikalailla satoi kaatamalla
eilen olin ko uitettu koira 
siitä huolimatta oli kivaa

Olen käynyt keikoilla talven suurvihaajana räntäsateessa
olen käynyt myös aamutorkkuna aamukeikalla
se kaikki tekee musta...
                         vahvan,
                         periksiantamattoman, 
                         kokemuksia täynnä olevan nuoren naisen

Myös kaverit tosin mut elossa pitää
en haluaisi heitä hautajaisiini 
enkä tosin haluaisi myöskään lööppiuutisiin
                         ainakaan ikävällä tavalla.

maanantaina

Sateinen kesälomapäivä

Porukka väittää tätä kesäkuuksi
itte menisin väittämään tätä aivan joksikin muuksi

Koululaisilla ne kesälomat sitten alkoi
tämä kylmä sadesää kyllä aivan muuta taikoi

         ko kesäistä hellekeliä
         tai lämpimiä etelätuulia
         tai vaikkapa molempia

Olisin kiitollinen jos edes jompikumpi tulisi
tällä hetkellä sukkani ovat läpimärkiä ja siitä ulisin

Tarvitsisin lämpimän kupposen teetä 
         ja lämpimän viltin
         ja syleilevän halin 
       
Jossain päin on kyllä vieläkin aivan ko hiihtolomalla olisi
jossain päin on kyllä jo kesälomaoltavat
jossain taas sataa lunta
jossain aurinko porottaa

Ja sitten täällä sataa vettä ja on kesäkuun viides päivä,
jospa talviturkki olisi heitetty jo heinäkuun viides päivä.

lauantaina



Viimeinen päivä koulussa, jengiä lähtee lomalle. Olisi viimeinen mahdollisuus nähdä hänet. Niin, hänet. Tyttöjä kamalissa mekoissa, poikia puvuissa. Ja sitten olin minä joka olin vaaleenpunaisessa keijuasussa ja risaisessa kissahupparissa kera rikkinäisten sukkisten ja vaaleenpunaisten Dr. Martens -kenkien kanssa. No, olen aina se outolintu. Joka kerta. On aika mennä saliin, ovet aukesi. Minä ja muut ysiluokkalaiset saatiin etuoikeus eturiveihin esiintyjien kanssa. Mä olen molempia, niin on hänkin. Mutta miksi lava on puoliksi suljettu? Juontaja tuli lavalle hössöttämään jotain että ensimmäiseksi on puheita. Tylsiä puheita. Olin nukahtamisillani, en ole mikään aamuihminen. Vasta opettajani herätti mut sanoen kuiskaten ”Nyt on teidän vuoro”. Mä menin kiltisti muiden kanssa pukukoppiin. Lavalla esiintyi rokkibändi Mr. Aslak & Wounded Knee Family Pride laulamassa omia versioita mm. Nirvanan ja AC/DC:n biiseistä... siis oikeesti...

torstaina

Korkeissa käsissä


Kysyit jotain epämääräistä
En tajunnut mitään

Sä sanoit
tää on liian korkeella

Epäilit
tiputaanko t ä ä l t ä

Sanoin sulle
että ollaan turvassa

Me ollaan visusti turvavöissä
Me ollaan turvassa

Me ei kuolla koskaan
eikä e t e n k ä ä n tänä yönä

Sä aikoinaan mulle niin lupasit