>

perjantaina

Hukassa ja paleltaa






Olen pahasti hukassa
tuuli ottaa mut lentoon
ainakin yrittää niin

Tavaroita tyyliin kaikkialla
jopa siellä mistä kuka vaan vois pölliä
Ne virnuilee "löytäjä saa pitää" -tyyliin

Tajusin tän pari päivää liian myöhässä
Varmana joku helvetin kirous mua riivaa
Siksi kai tavaroitakin kaatuilee

Ulkona alkoi satamaan
Olin silloin nukkumassa
Heräsin vasta iltapäivällä

Kuulemma sitten paistoi aurinko
Mutta lämmin ei silloinkaan ollut
Olen viime päivinä jatkuvasti palellut

Kevään olisi pitänyt täällä jo alkaa
Miltä näyttää? Miltä vaikuttaa?
Kaukana keväästä ainakin täällä.

Vai olinko se vain mää,
joka vain kuvittelee että on paska sää?
Kuka tietää...

sunnuntaina

Onni sitä sun tätä

Onni on sitä että
saat mukiisi kylmää vettä.

Onni ei ole sitä että
saat niskaasi kylmää vettä.


tiistaina

Kolmetoista vuotta



...siitä ko mie tänne muutin.
Monen kautta säädin.

Olin kirjaimellisesti pihalla, 
muttei ulkona ollut enää halla.
Mua houkutti ulos tultaessa lumikasa,
pyykkinaru ja keinu. 

Oli lämmintä, ei ollut mulla edes sukkia jalassa.

Hylkäsin samantien kaiken entisen,
mielikuvituskavereista alkaen. Tilalle tuli uudet sellaset.

Luulin nimeni vaihtuneen, 
luulin nimen vaihtuvan aina ko ulkomaille lähdin.
Mutta ei, menin minne menin,
nimeni oli se vanha. 

Ei musta tullut Miiaa, 
eikä sukunimestänikään tullut suomalaista.

Ei mua väsyttänyt, ko innosti kaikki uusi,
mutta pidemmältä ajalta muutos oli odotettua rankempi.

Piti oppia uusi kieli, koulujärjestelmä, kaikki.
Ihan puhtaalta pöydältä. 

Se muuttui mitä ei ole ensin odottanut,
mutta tänään, 13 vuotta myöhemmin...






Mie kirjoitan tätä runoa, 
selkokielisellä Lapin murteella.

Nimeni on edelleen virallisesti Mia, eikä Miia.
mutta mulle on kasaantunut kasa lempinimiä.

En ole vieläkään valmistunut, en ole töissä.
Lapsentekokaan ei ole vuosiin käynyt mielessä.
Ei edes poikaystävän hankkiminen ajankohtaista,
mutta oma koti on jo saatu, viime vuonna.

Näihin vuosiin on mahtunut paljon,
vähän ikävämpiä mitä on odottanut.

Paljon on muuttunut, mutta on myös asioita,
värejä ja harrastuksia...

joista vieläkin tykkään.

lauantaina

Miksi

Sinäkin sitten aloit uskomaan sen ankkahuulen satuihin.

Et sitten edes kehdannut sanoa edes suoraan,
että olen huono ihminen.

Et edes sitä ettet ole enää mun kaverini.
Mie toivon, mie niin toivon, että tää olisi painajainen.

Mutta ei, se ei oo. Tää paska on totta.
Ja tän takia olen päättänyt sellaista että,
jätän opintoni sieltä lafkasta kesken. 
Menen muualle jatkamaan opintoja.

Jos edes jatkan sielläkään.
Menen minne menen, mua aletaan kiusaamaan.

Miksi?

perjantaina

Neljä persoonaa

Olen se pieni sokerirotta
joo just se joka
ei sokerittomiin limuihin lankee
se on joko tai

Minä taas olen se tyttö,
joka tykkää syödä paljon suklaata
juoda Frezzoja ja kaakaota
päivät pitkät
en halua ees nukkumaan mennä
ilman niitä

Mie taas juon energiajuomia,
kahvia ja syön jätskini suoraan purkista
Ei vaan tee mieli syödä
mitään pupuruokaa...



Ja sitten olen mä joka muuten
inhoaa karkkeja mutta
tykkää joulun alla nauttia suklaata
... eikä mitä tahansa, vaan niitä tiettyjä


keskiviikkona

Sanaleikkejä lehden otsikoista









Paljon ei odoteta,
mutta jos minua syytettiin mediahuoraksi,
niin elämän rakkautta ei voi hallita.

Edelleen se puhuttaa,
se on varmaa
elämänmenoa.

Yksi jää rannalle.









P.S. Mitäs pidätte uudesta keväisestä ulkoasusta?